Käsissäni on – vihdoin – Punoksen ensimmäinen kirja, Nellie Blyn Maailman ympäri 72 päivässä. Mikä riemu ja helpotus! Kaikki ei mennyt matkan varrella aivan putkeen, ja etukäteen suunniteltu aikataulukin petti pahasti, mutta sitäkin paremmalta tuntuu nyt pidellä käsissään painotuoretta opusta. Täytyy tunnustaa, että jos olisin etukäteen tiennyt, miten paljon tuskanhikeä, turhautumista, työtunteja ja vastoinkäymisiä voi yhden ainoan kirjan loppuun saattaminen vaatia, olisin saattanut miettiä pienkustantajaksi ryhtymistä toisenkin kerran. Alkuvaikeudet on nyt kuitenkin selätetty ja ensimmäinen etappi saavutettu. Ei muuta kuin kohti uusia haasteita…

Minulta on kysytty, miksi valitsin ensimmäiseksi kirjaksi juuri Nellie Blyn. Törmäsin häneen alun perin Mia Kankimäen viehättävässä kirjassa Naiset joita ajattelen öisin, jossa Kankimäki matkustaa tutkimusmatkailijoiden ja muiden inspiroivien naisten jalanjäljissä ympäri maailmaa. Kirjassa esiintyi useita minulle ennestään tuntemattomia upeita naisia historian eri aikakausilta. Se innoitti minua kaivelemaan, oliko heitä paljonkin, noita rohkeita edelläkävijänaisia, joista en ollut aiemmin kuullut mitään. Olihan heitä. Mitä enemmän etsin, sitä useampia löysin. Miksi en ollut koskaan kuullut heistä?

Pienen etsimisen jälkeen löysin heitä kaikilta elämänaloilta; nerokkaita naisia, joiden saavutukset on sukupuolen vuoksi mitätöity tai pantu jonkun miehen nimiin tai jotka ovat muuten vain jääneet miespuolisen sukulaisensa tai oppi-isänsä varjoon tai yksinkertaisesti unohtuneet historian hämärään. Viime aikoina heitä on kuitenkin alettu kaivaa esiin ja tehdä näkyviksi. Heistä on ilmestynyt kirjoja, elokuvia, radio-ohjelmia, lehtiartikkeleita ja akateemisia tutkimuksia, myös suomeksi. Ilahduttavaa.

Historia olikin aivan liian pitkään sankarimiesten historiaa. Vasta muutama vuosikymmen sitten alettiin havahtua siihen, että sillä aikaa kun miesnerot ja sotasankarit huseerasivat omilla tantereillaan, kansa eleli elämäänsä toisenlaisessa todellisuudessa. Heräsi kiinnostus arjen historiaan, myös naisten ja lasten arjen. Nyt on vähitellen oivallettu, että naisissakin oli neroja ja sankareita. Aikojen saatossa on elänyt valtava määrä lahjakkaita rohkeita naisia, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan siitäkin huolimatta, että heidän toimintamahdollisuutensa ovat olleet miehiä rajallisemmat. Kuinka paljon heitä mahtaisikaan olla, jos naisilla olisi ollut samanlaiset mahdollisuudet opiskella, harjoittaa ammattiaan ja tehdä yksilöllisiä elämänvalintoja kuin miehillä? Jos heidän ei olisi tarvinnut olla monin verroin miehiä etevämpiä päästäkseen tekemään samaa kuin keskinkertaiset miehet (mutta usein ilman minkäänlaista korvausta, huomiota tai arvostusta ja lisäksi salaa, sukupuoltaan piilotellen)? Jos heitä ei olisi pakotettu – konkreettisesti tai tiukan normijärjestelmän avulla – keskittymään synnyttämiseen ja kodinhoitoon ja pysyttelemään taustalla?

Mutta palatakseni Nellie Blyhin. Jo lyhyt internetin selailu paljasti, että vaikka hän minulle olikin uusi tuttavuus, mitenkään erityisen tuntematon tai unohdettu hän ei ole. Ainakin englanninkielisessä maailmassa hänet muistetaan ja tunnetaan varsin hyvin, ja hänestä löytyy runsaasti materiaalia: tutkimuksia, lehtijuttuja, blogikirjoituksia, podcastjaksoja, jopa kokonaisia hänelle omistettuja verkkosivustoja. Nellie oli kiinnostava persoona ja monessa suhteessa uranuurtaja, eikä aika ole muuttanut asiaa miksikään. Selvästikin oli aika nostaa hänet myös suomenkielisten lukijoiden tietoisuuteen. Täysin tuntematon hän ei tosin ole meilläkään, sillä häneltä on suomennettu yksi kirja jo aiemmin (Kymmenen päivää mielisairaalassa, Oppian 2018). Se kertoo tutkivan journalismin hankkeesta, jossa Nellie soluttautuu naisten pahamaineiseen newyorkilaiseen mielisairaalaan ottaakseen selvää siellä käytetyistä hoitomenetelmistä. Kovin paljon näkyvyyttä kirja ei kuitenkaan ole saanut. 

Nellie Blyssa minua viehätti ennen kaikkea hänen elämäntarinansa. Vaatimattomista lähtökohdistaan huolimatta hän ei tyytynyt tyypilliseen naisen osaan eikä jäänyt hautomaan unelmiaan ja suunnitelmiaan vain mielessään vaan tarttui toimeen ja toteutti ne. Niinpä hän ehti elämänsä aikana toimia paitsi tutkivana journalistina myös maailmanympärimatkaajana, ulkomaan- ja sotakirjeenvaihtajana, yritysjohtajana, keksijänä ja kirjailijana.

Aikaansaavia ovat olleet muutkin edelläkävijänaiset. Miten on mahdollista, että olemme alkaneet havahtua heidän olemassaoloonsa vasta nyt, 2000-luvulla? Tutustuessani noihin unohdettuihin, vaille ansaitsemaansa huomiota jääneisiin naisiin päätin, että haluan omalta osaltani olla nostamassa heitä esiin. Kansakuntien kaappien päällä pönöttävien miesten rinnalle kaivataan kipeästi naisia monipuolistamaan käsitystämme historian kulusta ja ihmiskunnan saavutuksista, mutta myös esikuviksi kaikille nykyisille ja tuleville naisille. Kustantajana haluan tuoda suomenkielisten lukijoiden saataville kiinnostavia, rohkeita edelläkävijänaisia, jotka ovat tähän saakka jääneet miesten varjoon tai muuten vain unholaan.

Nellie Blysta on hyvä aloittaa. Hänen matkakirjansa on helposti lähestyttävä ja avaa kiinnostavalla tavalla 130 vuoden takaista maailmaa: millaista matkustaminen oli, millaista oli matkustaa naisena, miltä elämä eri puolilla maailmaa näytti länsimaalaisin silmin, miten matkalaisiin suhtauduttiin ja miten nämä itse suhtautuivat paikallisiin.