Lou Andreas-Salomé (1861–1937) on noita miesten varjoon jääneitä merkittäviä ajattelija- ja kirjailijanaisia, joita historiassa riittää. Nyt hän saa ansaitsemaansa huomiota, kun Kom-teatteri Helsingissä on tuonut lavalle Aina Bergrothin kirjoittaman ja Riikka Oksasen ohjaaman riemastuttavan esityksen Salomén elämänvaiheista.

Tähän saakka Lou Salomé on tunnettu lähinnä suhteistaan historian merkkimiehiin Friedrich Nietzscheen, Rainer Maria Rilkeen ja Sigmund Freudiin. Voi olla, että ilman Saloméa ei Nietzschen Zarathustraa olisi syntynyt eivätkä Rilken runot olisi olleet yhtä lyyrisiä. Kenties psykoanalyysikin olisi kehittynyt eri suuntaan. Salomé ei kuitenkaan ollut pelkkä muusa vaan aikansa suuria eurooppalaisia ajattelijoita: filosofi ja psykoanalyytikko sekä monipuolinen kirjoittaja, jonka tuotantoon kuuluu niin fiktiota kuin esseitä ja tutkielmiakin.

Lou Salomé oli monessa suhteessa aikaansa edellä. Hän oli ensimmäisiä yliopistossa opiskelleita eurooppalaisia naisia ja ensimmäisiä naispuolisia psykoanalyytikoita. Hän käsitteli kirjoituksissaan aiheita, joista monet olivat hänen aikanaan tabuja, kuten naisen seksuaalisuus. Hän teki rohkeita ja ajalleen epätyypillisiä elämänvalintoja eikä ollut kiinnostunut avioliitosta tai lasten saamisesta.

Lou Andreas-Salomé syntyi Pietarissa saksalais-ranskalaisille vanhemmille, joilla oli ennestään viisi poikaa. Salomé oli ns. poikatyttö ja rikkoi rooleja jo lapsena. Seitsemäntoistavuotiaana hän alkoi opiskella hollantilaisen pastorin johdolla teologiaa, filosofiaa, maailman uskontoja sekä saksalaista ja ranskalaista kirjallisuutta. Opinnot kuitenkin päättyivät, kun pastori rakastui Saloméen. Saloméa ei pastorin rakkaus kiinnostanut, hän halusi opiskella.

Kun Salomén isä kuoli, hän matkusti äitinsä kanssa Zürichiin, missä oli yksi harvoista eurooppalaisista yliopistoista, jotka hyväksyivät opiskelijoiksi naisia. Ehdittyään opiskella vain vuoden Salomé sairastui ja matkusti äitinsä kanssa Roomaan, koska lämpimän ilmaston ajateltiin olevan hänelle hyväksi.

Roomassa Salomé tutustui kirjallisiin piireihin ja tapasi muun muassa kirjailija Paul Réen, joka kosi häntä. Salomé halusi kuitenkin pitäytyä sisarellisessa suhteessa ja keskittyä itsensä kehittämiseen. Myöhemmin kuvioihin tuli mukaan Nietzsche, joka hänkin rakastui Saloméen ja halusi tämän kanssa naimisiin. Salomén tahdosta nuo kolme muodostivat eräänlaisen akateemisen kommuunin ja elivät tiiviissä älyllisessä suhteessa keskenään.

Vaikka Salomé suhtautui nihkeästi avioliittoon, hän meni vuonna 1887 naimisiin orientalisti Friedrich Carl Andreasin kanssa. Salomé asetti avioliitolle kuitenkin ehdon: siihen ei tulisi koskaan sisältymään seksiä. Ehto piti, vaikka avioliitto kesti aina Andreasin kuolemaan, vuoteen 1930 saakka. Salomélla oli avioliiton aikana suhteita muihin miehiin, muun muassa runoilija Rilkeen, jonka kanssa rakkaussuhde muuttui muutaman kiihkeän vuoden jälkeen ystävyydeksi ja kesti runoilijan kuolemaan saakka.

Vuonna 1911, 50-vuotiaana, Salomé tapasi Sigmund Freudin ja alkoi opiskella tämän johdolla psykoanalyysia. Freud oli vielä tuolloin tuntematon lääkäri ja vasta kehitteli tuota uutta tieteenalaa, jota pidettiin varsin kyseenalaisena. Freudin suosituksesta Salomékin alkoi ottaa vastaan potilaita ja ehti toimia psykoanalyytikkona 25 vuotta. Hänen rooliaan psykoanalyysin kehityksessä pidetään merkittävänä.

Kom-teatterin esityksessä Vilma Melasniemi säkenöi Lou Saloména ja hallitsee lavaa. Miehet ovat – kerrankin – pelkkiä statisteja. ”Vain mies voi olla nero”, toteavat Salomén elämän miehet omahyväisesti, mutta miten väärässä he ovatkaan! Tuo itseään kehuskeleva, huvittava ja vähän säälittäväkin äijäkööri jää auttamatta Salomén ja hänen neroutensa varjoon.

Salomé pulppuaa intoa ja tiedonjanoa. Hän suhtautuu intohimoisesti työhönsä ja haluaa keskittyä ajattelemiseen ja kirjoittamiseen eikä piittaa naisille asetetuista rooliodotuksista. Esitys onkin myös elinikäisen oppimisen ylistys.

Vahvasta feministisestä otteestaan huolimatta näytelmä ei julista eikä saarnaa. Päinvastoin, se on leikkisä ja hauska. Katsoja elää mukana, nauraa, viihtyy. Ja lähtee teatterista mielessään tukku kysymyksiä: Miksi Lou Salomé on jäänyt tuntemattomaksi? Miksei häntä mainita historiankirjoissa, miksei hänen kykyjään ja merkitystään ole tunnustettu? Mitä kaikkea hän oikein on kirjoittanut? Onko hänen tuotantoaan yhä saatavilla ja jos on, millä kielellä? (Salomé kirjoitti tuotantonsa pääasiassa saksaksi. Suomeksi siitä ei ole käännetty mitään, englanniksikin vain muutama teos.)

Lou Andreas-Salomésta kiinnostuneiden kannattaa kuunnella Ylen Hyvät, pahat ajattelijat -sarjaa, joka tutustuttaa kuulijan kymmeneen oman aikansa merkittävään ajattelijaan. Yksi heistä on Salomé. Sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa.