Lukemisen ylistys

Lukeminen, niin kuin muukin kulttuurin harrastaminen, on meidän keski-ikäisten naisten ydinosaamisaluetta. Monet meistä ovat kirjojen suurkuluttajia, elleivät peräti ongelmakäyttäjiä. Lainaamme kirjoja kirjastosta ja toisiltamme, ostamme niitä, annamme niitä lahjaksi, keskustelemme niistä lukupiireissä, luemme ja kirjoitamme niistä blogeissa ja käymme kirjallisuustapahtumissa. Luemme laaja-alaisesti, tunnemme trendit ja klassikot, mutta emme hyljeksi marginaalisempaakaan kirjallisuutta.

Kuulun noihin kirjamaailman tukipylväisiin. Luen työni vuoksi ja omaksi ilokseni. Luen aina kun on pienikin tilaisuus. En astu kotiovesta ulos ilman kirjaa tai lukulaitetta. En matkusta mihinkään ilman tarkkaan harkittua matkalukemistoa. Kotini täyttyy kirjoista, jotka tuntuvat lisääntyvän itsekseen. Edes sähkökirjakauteen siirtyminen ei ole juurikaan tuonut helpotusta kirjojen tulvaan. Minulle on käynyt kuin suomalaisten juomatapojen eurooppalaistumiselle: viikkotissuttelu ei tullut perjantaipullon tilalle vaan lisäksi. Sähkö- ja äänikirjat eivät ole korvanneet minulle paperikirjoja vaan tuoneet kirjat niihinkin tilanteisiin, joihin paperikirja ei sovellu.

Olen lukenut koko ikäni, mutta en saa kirjoista tarpeekseni. Lukeminen on tapani olla olemassa ja kommunikoida maailman kanssa. Luen oppiakseni uutta ja täydentääkseni maailmankuvaani. Luen peilatakseni ajatuksiani ja saadakseni elämyksiä. Luen päästäkseni kurkistamaan maailmoihin, joista en muuten tietäisi mitään. Luen kokeakseni kirjoittajan siivellä asioita, joita ei omalle kohdalleni osu. Luen ymmärtääkseni paremmin maailmaa, kanssaihmisiä ja itseäni.

Ilman kirjoja elämä on latteaa ja rajoittuu vain siihen todellisuuteen, joka avautuu suoraan silmieni edessä. Miksi tyytyisin pelkästään siihen? Maailma on paljon laajempi kuin oma elämänpiirini. Se on täynnä mielenkiintoisia asioita, vieraita kulttuureita, minulle vielä tuntematonta tietoa, kiinnostavia ja yllättäviäkin näkökulmia. Lukeminen on helppo tapa avartaa maailmankuvaa ja sopii myös meille introverteille: ei tarvitse mennä mihinkään eikä puhua kenenkään kanssa! Täällä maailman laidalla, omassa rauhassani, voin keskustella suurten ja pienten ajattelijoiden kanssa, oppia tietäväisiltä ja myötäelää kanssaihmisten kokemuksia, ja usein vielä omalla äidinkielelläni.

Jokaisen luetun kirjan myötä maailmani laajenee hiukan. Jokainen kirja avaa uuden ikkunan, jonka takaa paljastuu uusi näkymä – joskus vain hivenen erilainen näkökulma, joskus kokonainen uusi maailma. Jokainen tiedonjyvänen herättää halun tietää lisää, kerätä jyviä, kunnes niistä muodostuu jonkinlainen kokonaisuus. Yksikään jyväkasa ei koskaan ole valmis. Lopullista tiedon ja kokemusten määrää ei ole. Koko ajan tapahtuu jotain, jossain, jollekulle. Tutkimus etenee ja tiedon määrä kasvaa. Syntyy uusia ajatuksia ja oivalluksia. Vaikka lukisin aamusta iltaan ja illasta aamuun, en ehtisi kuin raapaista pintaa, niin valtavan paljon kiinnostavaa julkaistaan koko ajan. Joudun valikoimaan ja karsimaan. Turhaudun ajatellessani kaikkia niitä kirjoja, joihin aikani ei riitä; sanoja ja ajatuksia, jotka kirjoitetaan mutta jotka eivät koskaan tavoita minua.

Lukeminen voi toki olla myös silkkaa viihdettä ja ajanvietettä, ja usein onkin. Hyvä romaani vie mukanaan, antaa elämyksiä ja täyttää tyhjän tai yksinäisen hetken, tuo lohtua ja ruokkii sielua. Mikä nautinto onkaan antautua vietäväksi, irrota arjesta ja siirtyä toiseen maailmaan ja tunnetilaan. Mikä ilo on nähdä sama maailma toisen ihmisen silmin tai aivan erilainen maailma, minulle entuudestaan vieras. Miten kiehtovaa on heittäytyä seikkailuun tai arkiseen mutta kuitenkin toisenlaiseen maailmanmenoon tietämättä kirjaa aloittaessaan, mihin tarina kuljettaa.

Toisin kuin monet muut elämän nautinnot, lukeminen tekee hyvää myös terveydelle. Tutkimusten mukaan ahkera lukeminen rauhoittaa mieltä, vähentää stressiä ja masentuneisuutta sekä lisää hyvän olon ja terveyden tunnetta. Se pienentää muistisairauksien riskiä ja jopa pidentää elinikää. Ja silloin puhutaan nimenomaan kirjojen lukemisesta, ei minkä tahansa tekstien silmäilystä. Erityisen hyödyllistä näyttäisi olevan kaunokirjallisuuden lukeminen. Sen positiiviset vaikutukset näkyvät monipuolisesti aivojen eri osa-alueilla. Oman lisänsä lukutapahtumaan tuovat paperikirjan hypistely ja sivujen kääntely, jotka aktivoivat aivotoimintaa entisestään. Neurologi Markku T. Hyyppä on kirjoittanut aiheesta vakuuttavasti Parnasso-lehdessä 3/2018. Kirjoituksen voi lukea Suomen Kuvalehden verkkosivuilta osoitteesta https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/kirjastokortti-pidentaa-ikaa/

Miksi sitten jotkut eivät lue? Syitä on tietysti monia, mutta en voi olla ihmettelemättä, eikö heitä kiinnosta maailma oman navan ulkopuolella, eivätkö he halua laajentaa elämänpiiriään ja oppia ymmärtämään tätä maailmaa, jossa elämme, ja ihmisiä, joiden kanssa sen jaamme. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Ehkä nykyisenä terveysintoilun aikakautena juuri lukemisen positiiviset terveysvaikutukset voisivat saada nekin tarttumaan kirjaan, jotka eivät vielä ole sitä tehneet.

Share on facebook
Share on twitter
Share on email