Miestaiteilijoiden unohdetut sisaret

Miestaiteilijoiden unohdetut sisaret

Mozart, Mendelssohn, Wordsworth. Tunnettuja nimiä, mutta mitä ovatkaan etunumet? Wolfgang Amadeus, Felix ja William – vai Maria Anna, Fanny ja Dorothy?

Mozartin nimen kuullessaan ajattelee automaattisesti Wolfgang Amadeusta, mutta tuolla kaikkien tuntemalla säveltäjänerolla oli lahjakas sisar, Maria Anna (1751–1829), joka oli samanlainen ihmelapsi kuin veljensä. Kumpikin oli pianovirtuoosi ja sävelsi musiikkia jo varhain. Lapsena heitä kierrätettiin yhdessä ympäri Euroopan hoveja esittelemässä taitojaan. Siskoa pidettiin veljeään lahjakkaampana, ja Wolfgang jäi auttamatta sisarensa varjoon.

Sitten Maria Anna tuli naimaikään. Perhe, varsinkin isä, oli sitä mieltä, että nyt riitti musiikin kanssa leikkiminen. Maria Anna luopui kuuliaisesti muusikon urasta, meni naimisiin itseään 15 vuotta vanhemman miehen kanssa, alkoi huolehtia tämän viidestä lapsesta ja synnytti kolme lisää. Perhevelvollisuuksilta ei jäänyt aikaa musiikille, eikä pianistin saati säveltäjän ura olisi naisen rooliin 1700-luvulla sopinutkaan. Maria Annan säveltämää musiikkia ei ole säilynyt jälkipolville. Se lienee menetys, sillä ainakin veli kehui kirjeissään sisarensa sävellyksiä vuolaasti. Mutta siinä missä Wolfgang itse saavutti kunniaa, mainetta ja mammonaa, sisar Maria Anna eli unohdettuna ja köyhänä.

Myös säveltäjä Felix Mendelssohnilla oli lahjakas sisar, Fanny (1805–1847). Fanny Mendelssohn oli loistava pianisti ja säveltäjä, joka sävelsi lauluja, pianoteoksia ja kuoromusiikkia. Vielä 1800-luvullakaan ei naisen kuitenkaan sopinut esiintyä säveltäjänä, naisen elämäntehtävänä kun oli edelleen mennä naimisiin, synnyttää lapsia ja omistautua perheelle. Sen Fanny tekikin, mutta jatkoi silti säveltämistä sen minkä velvollisuuksiltaan ehti. Elämänsä aikana hän sävelsi noin 460 teosta, muun muassa 13-osaisen hienon pianoteoksen Das Jahr (Vuosi), joka sisältää vuoden jokaiselle kuukaudelle omistetun osan sekä jälkisoiton. Teos perustuu omaelämäkerrallisiin kokemuksiin ja on eräänlainen päiväkirja perheen Italian-matkalta. Sen voi kuunnella vaikkapa YouTubesta.

Vain murto-osa Fannyn sävellyksistä julkaistiin ennen hänen kuolemaansa, ja niistäkin osa veljen nimissä. Fannyn sävellyksiä on alettu esittää laajemmin vasta 1980-luvun lopulta lähtien, mutta ansaitsemaansa huomiota hän ei ole saanut vieläkään.

Veljensä – tai isän, aviomiehen, kollegan tai oppi-isän – varjoon jääneitä lahjakkaita naisia on ollut muillakin aloilla kuin musiikissa. Yksi sellainen on romantiikan ajan keskeisen englantilaisen runoilijan William Wordsworthin sisar Dorothy (1771–1855). Dorothy keskittyi veljensä tukemiseen eikä julkaissut elinaikanaan mitään, mutta hänen postuumina ilmestyneet päiväkirjansa paljastavat taitavan kirjoittajan. Ne paljastavat myös, miten voimakkaasti Dorothy vaikutti veljensä runouteen. Kun päiväkirjoja ja veljen runoja on verrattu toisiinsa, on nähty selvästi, että veli on hyödyntänyt runoissaan sisarensa havaintoja, poiminut kielikuvia ja ominut ajatuksia. On jopa herännyt epäilys, olisiko Williamin tuotantoa syntynyt lainkaan ilman sisaren myötävaikutusta.

Dorothyn päiväkirjoista ammensi vaikutteita myös toinen romantiikan merkittävä runoilija, Samuel Taylor Coleridge. Hän oli Williamin ystävä ja vietti paljon aikaa Wordsworthin sisarusten kanssa. Nuo kolme tekivät yhdessä pitkiä kävelyretkiä Englannin järviseudulla, ja Dorothy kirjoitti havaintojaan ja vaikutelmiaan päiväkirjoihinsa, joista runoilijamiehet sitten hakivat innoitusta runoihinsa.

Nykyisin Dorothyn päiväkirjoja pidetään englantilaisen luontokirjallisuuden helminä, sillä hänen luontokuvauksensa ovat poikkeuksellisen tarkkanäköisiä ja herkkiä, kuin sanallisia maisemamaalauksia, huolimatta siitä ettei niitä koskaan kirjoitettu julkaistavaksi eikä niitä näin ollen ole hiottu ja viimeistelty.

Punokselta on tulossa vuoden 2022 puolella kokoelma naisluontokirjoittajien klassikkotekstejä, joissa on mukana otteita Dorothy Wordsworthin päiväkirjoista.