Naisia maailmanympärimatkalla

Matkustaminen on kautta historian ollut pääasiassa miesten heiniä, mutta kyllä naisetkin ovat matkustaneet, jopa ihan vain seikkaillakseen. Maailmanympärimatkaajiakin heissä on ollut jo ainakin parin sadan vuoden ajan.

Vaikka Nellie Bly teki historiaa maailmanympärimatkojen siihenastisella nopeusennätyksellä vuonna 1890 (lisää Nellien matkasta täällä), ensimmäinen maapallon kiertänyt nainen hän ei ollut. Ensimmäinen oli tiettävästi Jeanne Baret (1740–1807), joka osallistui tutkimusmatkailija Louis Antoine de Bougainvillen kahden ja puolen vuoden mittaiselle maailmanympäripurjehdukselle vuosina 1766–1769, tosin mieheksi naamioituneena.

Jeanne Baret oli retkikunnan kasvitieteilijäksi värvätyn Philibert Commerçonin taloudenhoitaja ja tämän vaimon kuoltua kenties enemmänkin; heidän suhteensa laadusta on esitetty erilaisia arvailuja. Koska Commerçonin terveydentila oli heikko, hän halusi ottaa Jeannen mukaan purjehdukselle hoitajakseen ja pitämään huolta kasvikokoelmistaan ja papereistaan. Ranskan laivaston aluksille ei kuitenkaan päästetty naisia, joten Jeanne pestautui Commerçonin tutkimusapulaiseksi Jean-nimisenä miehenä tehtävänään avustaa kasvinäytteiden keräämisessä ja luetteloinnissa.

Jossain vaiheessa matkaa Baretin sukupuoli paljastui, mutta koska hän oli tehnyt hyvää työtä kasvinäytteiden parissa, hän sai jatkaa työtään – miehenä. Ja ansiokasta työtä hän tekikin. Vuonna 1785 hänelle myönnettiin ansioistaan Ranskan laivaston eläke, silloin jo omana itsenään eli naisena.

Ensin lapset, sitten matkat

Ennen Nellie Blyta maailman ympäri matkusti myös muun muassa itävaltalainen Ida Pfeiffer (1797–1858). Hän oli tutkimusmatkailija ja matkakirjailija, joka pääsi matkustamisen makuun 44-vuotiaana lasten kasvettua aikuisiksi ja lähdettyä kotoa. Hänen ensimmäinen matkansa suuntautui Konstantinopoliin, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan ja kesti lähes vuoden. Matkan jälkeen eräs wieniläinen kustantaja houkutteli häntä julkaisemaan matkapäiväkirjansa, jota hän oli pitänyt ahkerasti koko matkan ajan. Kirja julkaistiin, ja siitä saamillaan rahoilla Ida lähti uudelle matkalle, tällä kertaa Islantiin ja Skandinaviaan (ei kuitenkaan Suomeen). Myös tuosta matkasta julkaistiin kirja, joka sai hyviä arvosteluja ja runsaasti lukijoita.

Matkustamisesta tuli Ida Pfeifferille intohimo, ja hän vietti lopun elämäänsä matkustaen tai uutta matkaa valmistellen. 1840–1850-luvuilla hän kiersi maapallon kahteen kertaan, ensin toiseen ja myöhemmin toiseen suuntaan. Matkansa hän rahoitti kirjoittamalla niistä kirjoja ja keräämällä matkoilta kasvi- ja eläinnäytteitä, joita hän myi luonnonhistoriallisiin museoihin.

Eivät lapsetkaan este ole…

Yksi pioneerimatkaajista oli Annie Londonderry (1870–1947), alkuperäiseltä nimeltään Anna Kopčovska, joka ajoi ensimmäisenä naisena maailman ympäri polkupyörällä. Hän oli latvialaissyntyinen, lapsena Yhdysvaltoihin muuttanut perheenäiti, jolla ei ollut ennestään kokemusta pyöräilystä. Matkalle lähtiessään hän oli 24-vuotias, ja hänellä oli kolme pientä lasta. Lapset jäivät isänsä hoiviin.

Matkan alkusysäyksenä oli tiettävästi kahden liikemiehen lyömä veto: jos Annie onnistuisi kiertämään maapallon 15 kuukaudessa ja ansaitsemaan matkan aikana 5000 dollaria, hän saisi matkan päätyttyä 10 000 dollarin palkinnon. Miehet olivat varmoja, ettei sellainen naiselta onnistuisi.

Kesäkuussa 1894 Annie lähti matkaan kotikaupungistaan Bostonista, pitkässä hameessa ja korsetissa, mukanaan vaihtovaatekerta ja pistooli. Polkupyörään oli kiinnitetty Londonderry-nimisen juomafirman mainosplakaatti. Yhtiö maksoi hänelle pienen summan rahaa, jonka vastineeksi hänen piti käyttää matkan ajan nimeä Annie Londonderry. Nimi jäi sittemmin elämään.

Annie oli luopua leikistä jo Amerikan mantereella, mutta sai sattumoisin eräältä pyöräfirmalta sponsoriapua sekä käyttöönsä miesten erikoispyörän, joka oli kymmenen kiloa hänen omaansa kevyempi. Samalla hän vaihtoi hameen pussihousuihin ja myöhemmin miesten pyöräilyasuun.

New Yorkissa Annie astui Atlantin ylittävään laivaan ja saapui pari viikkoa myöhemmin Ranskan Le Havreen. Sieltä hän ajoi Pariisin kautta Marseilles’hin, josta hän jatkoi matkaa höyrylaivalla Sydneyyn. Vedonlyöntiin ei liittynyt vaatimusta siitä, miten suuri osuus matkasta tuli polkea pyörällä, joten Annie matkusti pääosin laivalla.

Annie tienasi matkalla rahaa myymällä valokuvia itsestään ja mainostilaa pyöränsä kyljestä sekä esiintymällä kaupoissa ja pitämällä luentoja. Hän oli hyvä tarinankertoja ja sai jutuillaan julkisuutta. Syyskuussa 1895, 15 kuukautta lähtönsä jälkeen, Annie palasi Bostoniin ja voitti vedon. Matka teki hänestä pyöräilyn ja naisten oikeuksien puolestapuhujan.

Ilmojen halki

Maapallo on kierretty myös lentämällä. Amerikkalainen lentäjä Geraldine ”Jerrie” Fredritz Mock (1925–2014) oli ensimmäinen nainen, joka lensi maailman ympäri yksin. Vuosi oli 1964, ja matka kesti 29 päivää. Välipysähdyksiä oli 21. Samaa oli vuonna 1937 yrittänyt amerikkalainen Amelia Earhart (1897–1937), yksi ensimmäisistä naislentäjistä, mutta hän katosi koneineen Tyynellämerellä kesken yrityksen.

Matkustajan ominaisuudessa heidän edelleen ehätti brittiläinen Grace Drummond-Hay (1895–1946), joka oli lentänyt ensimmäisenä naisena maapallon ympäri jo vuonna 1929, mutta hän ei ollut lentäjä vaan toimittaja ja matkusti zeppelinin kyydissä. Mukana lennolla oli 19 muutakin matkustajaa, kaikki miehiä.

 

Omin jaloin

Kävellenkin on maailman ympäri matkattu. Ensimmäinen naiskävelijä oli tiettävästi amerikkalainen Polly Letofsky, joka haki viisi vuotta kestäneellä maailmanympärikävelyllään huomiota naisten rintasyövälle. Hän lähti matkaan vuonna 1999.

Alun perin ensimmäisenä maailman ympäri kävelleenä naisena pidettiin skotlantilaista Ffyona Campbellia, joka sai 11-vuotisen kävelynsä päätökseen jo vuonna 1994. Hän kuitenkin tunnusti myöhemmin huijanneensa, sillä hän oli kulkenut Amerikan mantereella 1600 kilometrin matkan autokyydillä. Kertomansa mukaan hänellä tosin oli ollut hyvä syy: hän sanoi hyväksyneensä kyydin tultuaan raskaaksi.

Walesilainen Rosie Swale-Pope puolestaan kiersi maailman juosten ja keräsi samalla rahaa hyväntekeväisyyteen. Palatessaan kotiin viisi vuotta kestäneeltä juoksumatkaltaan vuonna 2008 hän oli jo kypsässä 62 vuoden iässä. Vaativia reissuja hän oli harrastanut ennenkin. Vuonna 1983 hän purjehti ensimmäisenä naisena yksin Atlantin yli, ja seuraavana vuonna hän lähti lähes 5000 kilometrin ratsastusmatkalle Chilen läpi. Lisäksi hän on juossut lukuisia maratoneja, muun muassa kaksi kertaa Saharan halki.

 

Upeita rohkeita naisia kaikki tyynni. Omat matkat alkavat heidän rinnallaan vaikuttaa varsin vaatimattomilta…

Share on facebook
Share on twitter
Share on email