Tässä blogissa kustantaja kirjoittaa pienkustantajan arjesta
Tässä blogissa kustantaja kirjoittaa pienkustantajan arjesta, lukemistaan kirjoista sekä kustantamon teemoista: unohdetuista naiskirjailijoista ja muista vaille ansaitsemaansa huomiota jääneistä naisista. Ja välillä vähän muustakin.
Kirjasyksy on ollut vilkas ja moniääninen, vaikka tässä blogissa onkin ollut hiljaista. Hiljaisuus ei tarkoita, että Punoksessa olisi laiskoteltu. Päinvastoin, kiirettä on pitänyt, ja tulevan kevään ja kesän kirjat ovat jo pitkällä.
Naiset luontokirjoittajina Naiset ovat kirjoittaneet luonnosta, sen arvosta ja suojelemisen tarpeesta siinä missä miehetkin. Miksi tunnemme luontokirjallisuuden klassikoista vain miesten teokset? Luonnosta kirjoittaminen ei äkkiseltään tuntuisi liittyvän millään lailla sukupuoleen. Mutta jos
Kevään puheenaihe: kirjallisuuskritiikki Taidekritiikin on sanottu olevan kuoleva – ellei jo kuollut – journalismin laji. Siihen nähden se on tänä keväänä herättänyt yllättävän vilkasta keskustelua. Kiira Korven runokirjan teilaus Helsingin Sanomissa innosti
Nainen ja aforismit Tuleeko mieleen yhtään naispuolista aforistikkoa? Sellaista, joka olisi tunnettu ja tunnustettu nimenomaan aforismien taitajana? Ei tule, sillä joko heitä ei juurikaan ole tai sitten he ovat pudonneet niin syvään
Unohdettuja naiskirjailijoita: Selma Anttila Harva taitaa tunnistaa nimeä, mutta Selma Anttila (1867–1942) kuului 1800- ja 1900-lukujen vaihteen yhteiskunnallisesti aktiivisiin suomalaisiin naiskirjailijoihin, jotka ottivat kantaa aikansa sosiaalisiin ongelmiin. Anttila käsitteli tuotannossaan erityisesti naisen
Annie Ernaux ja muut kirjallisuuden naisnobelistit Ernaux’n palkintoa ja tuotantoa on ehditty analysoida suunnasta jos toisesta. Jotkut ovat iloinneet siitä, että palkituksi tuli nykyisin niin suosittu omaelämäkerrallisuus, toiset ovat nostaneet esiin Ernaux’n
Lukemattomat kirjat Vuosi lähenee loppuaan, ja olisi kai jonkinlaisen yhteenvedon ja kirjavuosikatsauksen aika. En kuitenkaan aio vetää yhteen kirjavuotta 2022, sillä lukemattomien kirjojen pinot työ- ja yöpöydilläni sen kuin kasvavat. Tänä(kin) vuonna
Ajankuvaa ja samastumispintaa – vanhan kirjallisuuden lumo Vanha kirja tarjoaa aikamatkan maailmaan, jota ei enää ole. Mutta vaikka maailma on muuttunut, onko ihminen? Kun luen 1800-luvun naiskirjailijoita ja etsin suomentamisen arvoisia teoksia
Kirjamessut Kirjavuoden kohokohta, Helsingin Kirjamessut, on taas käsillä. Neljä päivää ohjelmaa viidellätoista lavalla ja yli tuhat esiintyjää. Kirjailijahaastatteluja. Ostajia ja myyjiä. Hulinaa ja tungosta. Kaupallisuus ja kulttuuri lyövät kättä tavalla, joka ei
Unohdetut klassikot: Hedwig Dohm Mistä tunnistaa klassikon? Vaikkapa siitä, että se käsittelee ikiaikaisia teemoja ja puhuttelee lukijoita sukupolvi toisensa jälkeen. Saksankielisiä klassikoita on suomennettu melko paljon. Mieleen tulee etsimättä sellaisia nimiä kuin
Matkailumietteitä Kesä on monelle matkustamisen aikaa. Vaikka ilmastonmuutos painaa päälle ja hiilijalanjälki huolestuttaa, mieli halajaa maailmalle. Tuntuu olevan vieläpä niin, että mitä enemmän matkustaa, sitä enemmän ja useammin matkalle kaipaa. Joku ensimmäisistä
Kääntöpiiri – Suomen ensimmäinen naiskustantamo Kääntöpiiri oli vuonna 1988 perustettu pienkustantamo, joka julkaisi naisten kirjoittamaa kirjallisuutta, aluksi kehitysmaista ja myöhemmin muualtakin, kaikkiaan yli 40 nimikettä. Se oli ensimmäinen suomalainen naiskustantamo ja julkaisi
Naisia maailmanympärimatkalla Matkustaminen on kautta historian ollut pääasiassa miesten heiniä, mutta kyllä naisetkin ovat matkustaneet, jopa ihan vain seikkaillakseen. Maailmanympärimatkaajiakin heissä on ollut jo ainakin parin sadan vuoden ajan. Vaikka Nellie Bly
Naiskirjailijoiden omat huoneet Miten oikeaan Virginia Woolf osuikaan julistaessaan vuonna 1929 pamfletissaan Oma huone, että voidakseen kirjoittaa kirjoja nainen tarvitsee rahaa ja oman huoneen. Toive työrauhasta ja omasta tilasta on tietenkin universaali,
Ukrainalaisia kirjailijoita Maailmantilanne pitää ajatukset Ukrainassa. Jatkuvan sotauutisoinnin oheen alkaa kuitenkin kaivata toistakin näkökulmaa. Mikäpä avaisi vieraan maan kulttuuria ja historiaa paremmin kuin kaunokirjallisuus. Mutta onko ukrainalaista kirjallisuutta suomennettu? Eipä juuri. Ukrainaksi
Löytöjä kirjahyllystäni On ihanaa tehdä löytöjä kirjaston, kirjakaupan tai antikvariaatin hyllystä, löytää jokin kiinnostavalta vaikuttava kirja, josta ei ole koskaan kuullutkaan, tai kirja, josta on kuullut paljonkin mutta jota ei ole koskaan
Naisemme maailmalla: Aino Malmberg Ai kuka? Suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja feministi, jonka laajat kansainväliset verkostot olivat vertaansa vailla. Hänen Maailmaa kierrellessä -kirjansa ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Punos
Kiitokset Koneen Säätiölle! Punoksen lähitulevaisuus on turvattu, mistä suurkiitos Koneen Säätiölle ja sen myöntämälle apurahalle! Apurahan turvin Punos voi jatkaa suunnitellun kustannusohjelman toteuttamista ja tuoda lukijoiden saataville uusia kiinnostavia kirjahelmiä. Ilman tukea
Lou Salomé Kom-teatterissa Lou Andreas-Salomé (1861–1937) on noita miesten varjoon jääneitä merkittäviä ajattelija- ja kirjailijanaisia, joita historiassa riittää. Nyt hän saa ansaitsemaansa huomiota, kun Kom-teatteri Helsingissä on tuonut lavalle Aina Bergrothin kirjoittaman
Miestaiteilijoiden unohdetut sisaret Mozart, Mendelssohn, Wordsworth. Tunnettuja nimiä, mutta mitä ovatkaan etunumet? Wolfgang Amadeus, Felix ja William – vai Maria Anna, Fanny ja Dorothy? Mozartin nimen kuullessaan ajattelee automaattisesti Wolfgang Amadeusta, mutta
Lukemisen ylistys Lukeminen, niin kuin muukin kulttuurin harrastaminen, on meidän keski-ikäisten naisten ydinosaamisaluetta. Monet meistä ovat kirjojen suurkuluttajia, elleivät peräti ongelmakäyttäjiä. Lainaamme kirjoja kirjastosta ja toisiltamme, ostamme niitä, annamme niitä lahjaksi, keskustelemme
Punos kiittää kannustuksesta! Helsingin Sanomien taannoinen juttu (HS 25.7.2021) Nellie Blysta ja siinä ohessa Punos-kustannuksesta poiki ilahduttavan määrän onnitteluviestejä ja muita yhteydenottoja. Lämmin kiitos kaikille kannustavan viestin lähettäneille! Te valoitte uskoa siihen,
Naiset filosofeina Naisfilosofi on kuin naispresidentti tai naispääministeri, toisin sanoen sen verran harvinainen, että tarvitsee nais-etuliitteen. Tai ehkä ei sittenkään. Naisfilosofeille vain on käynyt kuten niin monien muidenkin alojen naisille: he ovat
Naiskirjailijat vs. mieskirjailijat – faktoja Kun esittää jonkin sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvän väitteen, vaikkapa että naiset ovat kirjallisuuden historiassa jääneet miesten varjoon, tulee asettaneeksi päänsä pölkylle. Väite tyrmätään tai vähintäänkin kyseenalaistetaan, ellei